Soijaa ja Ave Mariaa

Tiistai-aamu valkeni ja kello kävi yli seitsemää. African time, ajattelin hymyillen. Kuski saapui noin puoli 9 aikaan rauhallisin elkein, kuin ei olisi hetkeäkään myöhässä. Tähän olisi totuttava; aikataulut ja suunnitelmat eivät ehkä toteutuisi, mutta uusia seikkailuja odotellet lähdimme innokkain mielin reissuun.

Bensan ostaminen oli joka kerta yhtä jännitysnäytelmää. Koska lähes kaikki Beninin bensa-asemat ovat lakossa, oli bensaa ostettava tienvarressa olevista ”bensakioskeista”. Koska takanpenkillä patsasteli kaksi valkoihoista ja auto oli uudehko ja kallis maastoauto oli bensanhinnasta neuvotteleminen joskus haastavaa. Bensaa kuitenkin saatiin joka kerta, jos ei ensimmäiseltä bensa yrittäjältä niin joltain seuraavalta.

Bensakioski

Tankkaamassa

Matkalla pysähdyimme Dassa Zoummessa, jossa näimme jättimäisen kiven. Kivi on pyhä paikka kyläläisille ja koko Beniniläisille. Pyhän kiven viereen on rakennettu valtava  Roomalaiskatolinen kirkko. Iso kiven juurella on alue jossa voi puhdistautua pyhän veden avulla ja rukoilla Ave Mariaa. Piha-alueella oli useita Jeesuksen elämästä kertovia tauluja joiden edessä ihmiset voivat rukoilla. Puhdistauduttuamme pyhällä vedellä lähdimme kiertämään jättimäistä kiveä ympäri. Kivessä oli jotain maagista ja sen koloihin pääsi kiipeilemään. Ehkä olisi kannattanut valita tälle reissulle jotkin muut kengät kuin balleriina… Kävimme kurkistamassa myös kirkkoon jonne mahtui nopean laskutoimituksemme mukaan ainakin 1000 ihmistä.    

 

 

Ajoimme puoli tuntia Savalouhin jossa kävimme tervehtimässä Felixin entisen peruskoulun oppilaita. Oppilaat olivat ihmeissään kun Felix kertoi että on vuosina 1988-1992 opiskellut kyseisessä koulussa. Tien toisella puolella sijaitsi edelleen metodistikirkko, jossa Felixin isä oli ollut aluepappina Felixin ollessa alakouluikäinen. Felix on matkustanut perheensä kanssa ympäri Beniniä isän työn perässä sillä Beninissä on tapana kierrättää pappeja kaupungista toiseen. Felix kertoi että normaalisti he olivat yhdellä paikkakunnalla 2-3 vuotta, pisimmillään 4 vuotta. Tästä syystä Felix tuntee hyvin monet kaupungit Beninissä kuin omat taskunsa. Felix osaa tästä syystä myös hyvin monia eri heimokieliä.

Felixin koulu

Felixin isän yksi entisistä kirkoista

Jatkettuamme matkaa pysähdyimme jossain vaiheessa tienvarteen. Vieressä oli soijapelto jossa oli paljon ihmisiä töissä. Lähdimme pellolle töllistelemään soijan valmistusta. Miehet olivat keränneet soijalyhteet pellolta kasaksi ja pitkien keppien avulla he hakkasivat soijapapuja irti lyhteistä. Tämän jälkeen irronneet soijapavut vietiin naisille jotka erottelivat ”jyvät akanoista” eli pavut roskista.  Työ pellolla auringon paahteessa oli varmasti uuvuttavaa! Naisilla oli lapset mukana työnteossa varjossa istuskelemassa tai selkään sitottuna kankaan avulla.

Roskien erottelua soijapavuista

Soijapapujen irrottaminen lyhteistä

 

Vihdoin saavuimme jo illan hämärtyessä Djougouun. Majoituimme hotelliin ja saimme maittavaa ruokaa; fufua ja kanaa tai kananmunaa.