maanantai 2. joulukuuta 2013

Aids päivä ja ensimmäinen adventti

Sunnuntaina aamuvarhaisella 7 aikaan minä ja Silvia hilpaisimme bussiasemalle Salama (paikallinen kondomimerkki) paidat yllämme. Saadaan ihan kiitettävästi muutenkin huomiota paikallisilta, mutta erityisesti nyt Salama paidat yllä herätimme erityisen paljon kiinnostusta, tirskuntaa ja juttelijoita riitti.

Sunnuntaina vietettiin siis Moshissa Aids päivää. Tapahtuman pääkoordinaattorina toimi PSI TANZANIA yhtiö joka tekee Salama merkkisiä kondomeja ja kampanjoi Aidsia vastaan. Bussiaseman takana olevalla parkkipaikalle oli tehty katsomot joiden ylle oli rakennettu aurinkokatokset yleisölle. Aids päivässä esiintyivät Kilimanjaro Wizardsien lisäksi mm. paikallinen rap-ryhmä, judokat, Sansibarilainen tanssiryhmä. Tämän lisäksi oli puheita ja joka välissä hilpeää tansaniapoppia.


Esiintyminen Kilimanjaro Wizardsien kanssa onnistui jälleen hienosti ja yleisö hurrasi kun vedimme soolot Silvian kanssa. En ole tainnut koskaan esiintyä näin isolle yleisölle. Mukavaa mutta erittäin hikistä hommaa esiintyä auringonpaahteessa keskellä päivää. Lämpöä taisi olla ainakin 35C jos ei jopa 40C.

Ensimmäisen adventin kunniaksi päätin osallistua paikallisen seurakunnan jumalanpalvelukseen. Kirkko oli iso ja ikkunat aukesivat korkealle katon rajaan asti molemmilta puolilta kirkkoa. Kirkossa oli paljon ihmisiä, arviolta 300 henkilöä, eikä kirkko ollut edes täynnä. Täällä on hyvin tavallista että kaikki vauvasta vaariin käyvät kirkossa joka sunnuntai. Jumalanpalveluksen tunnelma oli yhtä harras kuin Suomessakin, mutta erosi silti muutamilta osin suomalaisesta jumalanpalveluksesta. Jokaisella penkkirivillä oli polvistumispuut, joita käytettiin aina kun rukoiltiin. Suomessahan polvistutaan vain alttarilla. Joka välissä noustiin ylös ja joko laulettiin virsiä tai luettiin raamattua kaikki yhteen ääneen ja sitten taas istuttiin hetki. Välillä käteltiin lähimpiä ihmisiä ja sanottiin heille "Jumalan siunausta". Jokaisella oli omat raamatut mukana kirkossa. Jumalanpalvelus oli swahiliksi joten pappien puheiden sisällöstä en osaa sen enempää kertoa. Pienet vauvat käytiin siunaamassa alttarilla jossain vaiheessa, ehkäpä silloin kuin lapset tuotiin enisimmäistä kertaa jumalanpalvelukseen. Kolehti kerättiin kahdessa osassa. Ensin korit kiersivät penkeissä jonne sai lahjoittaa rahaa. Tämän jälkeen kaikki astelivat alttarille eteen jossa oli lisää koreja jonne jätettiin lisää rahaa. Onneksi olimme varautuneet kukkaron kanssa kirkkoon, oltaisiin ehkä muuten vähän katsottu paheksuvasti jos olisimme olleet ainoat jotka eivät anna rahaa kolehtiin. Jumalanpalveluksen jälkeen kaikki kokoontuivat kirkon ulkopuolelle katokseen/eteiseen jossa laulettiin kirkostapoistumis virsi loppuun ja tämän jälkeen "huutokaupattiin" banaaneja, pinaattia(tai jotain sen näköistä) ja ruukkukukka. Myyjä ei ottanut rahoja vaan lahjoitti ne kirkolle. Mielenkiintoinen kokemus! Tuttuja virsiäkin kuultiin, tosin ei pystynyt millään muistamaan virsien sanoja suomeksi... Virsiä laulettiin pääsääntöisesti puhallinorkesterin ja kuoron säestämänä, mutta välillä kuultiin myös pelkkien urkujen soittoa hetki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti