Bali, Lembongan

Toissapäivänä saavuin Balille illalla. Lentokentältä otin taksin etelä-Balille Sanurin rannalle jossa etsin itselleni huokean huoneen. Aamusta hyppäsin laivaan, päämääränä Lambonganin saari Balin itäpuolella. Ennen kuin pikavene lähti matkaan, kuski laski kukkakorin mereen (lahjana korkeimmalle) ja sitten "hanaa prätkähiiret hanaa!". Valitsin itselleni sellaisen penkin että siinä varmasti olisi pelastusliivit helposti saatavilla. Vajaa tunnin kuluttua saavuin tänne, Nusa Lembonganiin.

Pääsin heti eilen iltapäivästä sukeltamaan. Jo ensimmäinen sukellukseni oli uskomaton elämys. Tuhansia kaloja, myös sellaisia joita en ollut koskaan nähnyt, mielettömän hyvä näkyvyys ja värikkäitä koralleja ja riuttaa silmän kantamattomiin. Ainoa haaste oli kova virtaus, jossa sukeltaminen vaatii aloittalijalta rauhallista mieltä. Täytyy osata olla aloillaan, koska jos potkii vauhtia, menee virran mukana tuhatta ja sataa. En ole aikaisemmin sukeltanut näin kovassa virtauksessa ja kun alkujännityksestä pääsi, se oli mieletöntä! Ihan kuin olisi lentänyt kuin supermies eteenpäin. Heh!

Tänään aamusta kävin sukeltamassa seuraavat kaksi sukellusta ja näin mm. merikäärmeitä, pikkuisia punaisia mureenoita ja monia monia muita kaloja. Kumpikaan paikan hienouksista, mola mola tai manta, eivät sattuneet vielä vastaan. Suuntaan taas huomenaamusta manta pointille, josko silloin onnistaisi. (Koh Taollakin olin päivää liian myöhään kuin siellä oli bongattu valashai, höh, ensi kerralla sitten ehkä.)

Ruoka on aika samanlaista kuin Thaimaassa, mutta moneen ruokaan laitetaan paistettu kananmuna päälle. Hyvää nuudeli ja riisipainotteista ruokavaliota siis vielä 2 viikkoa tiedossa.

Asun erittäin edullisessa ( ja ei ehkä kovin hehkeässä) majatalossa, jota pitää iäkäs herrasmies joka kutsuu minua pilke silmäkulmassa "boss" (pomo) nimellä. Äänimaailma on mielenkiintoinen. Ääniä kuuluu seremonian ääniä hindutemppeleistä, takapihalla kanat kotkottavat ja kukko kiekuu, naapurissa joku soittaa viulua, ja hyvin soittaakin. Moottoripyörät huristelevat pienillä kujilla ja ihmiset vaihtavat iloisina kuulumisia. Tällä saarella on paljon moottoripyöriä joilla sekä paikalliset että turistit huristelevat kuumuudessa paikasta toiseen. Saaren päästä päähän jaksaisi kävellä päivässä, mutta kun lämpöä on yli 35C, ei moiseen hulluuteen ihan heti jaksa ryhtyä.

Täällä saa kokea olevansa miljonääri! 1€ on 15 000 IDR (indonesian rupiaa). Sukellukset ovat ehkä hieman kalliimpia kuin Thaimaassa, mutta ruoka ehkä vähän halvempaa. Tietenkin jälleen jos ei halua syödä paikallista ruokaa, joutuu siitä pulittamaan enemmän. Kuvia tulossa enempi, kun saan kameraa kuljetettua mukanani.

Laiska lomailija kuittaa.