Apinoita ja musankeja

Viimeinen päivä Ubudissa. Uudet saksalaiset ystäväni Anke ja Mirco lähtivät kanssani Ubudin monkey forestiin (apina puistoon/sademetsään). Siellä oli mieletön määrä ihmisiä jotka ruokkivat banaaneilla ja vihanneksilla apinoita joita vilisi joka paikassa. Koska ollaan Balilla myöskin apinapuistosta löytyi ainakin 3 temppeliä. Yhteen näistä oli mahdollista turre-tursitienkin mennä vierailemaan, sillä ulkopuolella oli katos josta sai lainata sharongeja. Mircoa vähän nauratti kun hänelle puettiin sharong hame päälle. Mutta minkäs teet, maassa maan tavalla.

Tässä muutama kuva

 

 
Sharong on siis kietaisuhame ja siihen laitetaan päälle vyön tapainen kankaanpalanen. Jotkut käyttävät sharongia kokoajan, jotkut vain juhlissa.

Lounaan jälkeen kävimme pikaisen pyrähdyksen Länsi-Balille Tanah Lot temppelillä, joka kohoaa rannassa meren pauhutessa isoine aaltoineen. Auringon laskun aikaan paikka vilisee turisteja, kuten meidänkin siellä käydessämme. Matkalla pääsimme tutustumaan erilaisten kahvien, kaakaon ja mausteiden valmistukseen ja pääsimme maistelemaan paikallisia tee ja kahvilaatuja. Pääsimme näkemään myös maailman toiseksi kalleimman kahvin Kopi Luwakin tuotantokulun. Ensin sivettikissa tai tarkemmin musanki syö parhaat kahvipavut, jonka jälkeen se tulee luonnollisin keinoin ulois toisesta päästä. (tätä vaihetta emme nähneet...) Tämän jälkeen pavut pestään, paahdetaan, jauhetaan ja siivilöidään. Ostimme kolmeen pekkaan yhden kupillisen kahvia (5USD) ja kahvin maistelussa se voitti kevyesti muut kahvit. Kahvia tehdään vain 500kg vuodessa ja sen kilohinta on 300€ kieppeillä.

Yöllä autokuski ajeli mut Denpasarin lentonentälle josta lensin Kuala Lumpuriin.