Pieni saari Balin itäpuolella on osoittautunut oikein miellyttäväksi paikaksi vierailla. Ihmiset morjestelevat ja kysyvät kuulumisia. Majapaikkani ihana vanha herra saa kerta toisensa jälkeen hymyn huulille. Sukellukset ovat menneet muuten nappiin, mutta mantoja eikä mola molaa ole näkynyt, lieneekö syynä täysi kuu vai huono ajoitus vai liialliset sukeltajamäärät, varmaan kaikki edellisistä. Molempia on kyllä bongattu lähiviikkoina ja päivinä saaren sukelluspaikoissa. Tämän päivän sukellus ei ollut lainaan turha, sillä näin kahdenlaisia haita. Triggerfish meinasi vähän nostattaa pulssia kun huiskenteli ison ruhonsa kanssa ikävästi lähistöllä, onneksi se leppyi äkkiä. Täällä kuulemma triggerit eivät ole lainkaan ärhäkkää sorttia. Nestehukka meinasi pistää pienen sukeltajan huonoon kuntoon ja kun palautin itseni taas perusasioiden äärelle, söin, join ja nukuin, niin saatiin neiti taas ihmisten ilmoille.
Jospas laittaisin hieman fotoja, koska ne kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.
Tässä jo aikasemmin mainitsemani majatalon isäntä joka kutsuu minua "Boss" nimellä. Aivan loistava papparainen!
Tällaisia kukkakoreja ihmiset laittavat taloissa joka huoneeseen (käsittääkseni) ja melkeinpä minne vain, keskelle risteystä, meren rantaan, uskonnollisille hindualttareille, sinne ja tänne.
Kun kukkakorit lasketaan, niiden päälle ruiskutetaan pienestä pullosta jotain vettä(?) ja kädellä huiskutetaan merelle päin.
Joka ilta on toistaan hienompia auringonlaskuja.
Illalla palaavat myös merilevää keränneet laivat rantaan. Miehet kantavat kahta koria kerrallaan, naiset yhtä päänsä päällä. Vahvoja ihmisiä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti